Jyri Hänninen

Tekoäly asiantuntijan tilalle – käännekohta ihmiskeskeisessä työssä?

Tekoälyn odotettuakin nopeampi kehitys haastaa perinteiset käsityksemme asiantuntijuudesta ja sen tulevaisuudesta. Onko tämä kehitys uhka ihmisen asiantuntijatyölle? Voiko tekoäly todella korvata inhimillisen työn erityispiirteet ja erityisosaamisen?

Esimerkiksi Suomessa juuri päivittynyt ChatGPT:n keskusteluominaisuus tekee tekoälystä entistä inhimillisemmän keskustelukumppanin. Se mukauttaa puhetyyliään, ymmärtää monimutkaisia kysymyksiä ja puhuu haluttaessa vaikka karjalan murretta. Empatia ja intuitio ovat perinteisesti syntyneet elämänkokemuksista, kulttuurista ja persoonallisuudesta. Nyt tekoäly pystyy tulkitsemaan ja ilmaisemaan näitä piirteitä. Algoritmit analysoivat puhetta ja ilmeitä.

Parhaat opettajat, lääkärit, myyjät jne. ovat perinteisesti olleet parhaita juuri siksi, että heillä on kyky kohdata ihminen vahvan ammattiosaamisen lisäksi. Vaikka tekoäly ei vielä täysin korvaa näitä ominaisuuksia, vuorovaikutuksen mallintaminen kehittyy nopeasti ja yhä hienovaraisemmin. Tämä tekee siitä entistä pätevämmän aloilla, jotka ovat aiemmin vaatineet ihmistä koneen sijaan. Asiantuntijatyön uhkana on, että siitä tulee tekoälyn myötä yksi teollisuustuotannon ratas.

Tekoälyn kyky tulkita ja vaikuttaa tunteisiin avaa myös uusia mahdollisuuksia. Voimme tehostaa palveluita ja vapauttaa asiantuntijat keskittymään luovempiin tehtäviin. Asiantuntijoiden roolit muuttuvat. Perinteiset tehtävät automatisoituvat pala palalta. Tämä edellyttää uudenlaista osaamista ja sopeutumista muuttuvaan työympäristöön.

Mutta haluammeko maailmaan, jossa inhimillisyys korvataan teknologialla? Kuinka varmistamme, että tekoälyä käytetään vastuullisesti? Meidän tulee varmistaa, että tekoäly palvelee meitä ja tukee niitä piirteitä, jotka tekevät meistä ihmisiä: empatiaa, luovuutta ja eettistä harkintaa. Se varmistaa myös oman paikkamme muutoksissa.

Jyri Hänninen, väitöskirjatutkija LUT yliopisto– Tutkimusaiheena on tekoälyn kilpailuetu ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutusta hyödyntäen